2022
IAML Statement of Solidarity with Ukraine
Olemme surullisia ja järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomen musiikkikirjastoyhdistys välittää IAMLin lausunnon 13.3.2022 [IAML Statement of Solidarity with Ukraine], jossa tuomitaan Venäjän sotatoimet ja osoitetaan solidaarisuutta Ukrainalle.
Tarvitaan musiikin korjausliike
Tarvitaan musiikin korjausliike
Tuomas Pelttari | Kirjastolehti 6/2021 • Kirjastolehden kotisivu 21.1.2022
2021
Musiikkikirjastoyhdistyksen lausunto OKM:n lausuntopyyntöön luonnokseksi hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 184 §n muuttamisesta
Lausunto tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 184 §n muuttamisesta jätetty 20.10.2021:
Suomen musiikkikirjastoyhdistys esittää, että tekijänoikeuslaissa tulee turvata kulttuuriperintölaitosten mahdollisuus valmistaa ja tallentaa digitaalisia teoskappaleita arkistointia, opetusta ja maksutonta asiakaskäyttöä varten, koskien ei kaupallisessa jakelussa olevaa äänite- ja nuottiaineistoa. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi omakustanteiset äänitteet ja nuottiteokset, joita on fyysisiä ja digitaalisia. Koska tällaisia aineistoja on esimerkiksi korkeakoulukirjastoissa ja konservatorioiden kirjastoissa, tulisi mahdollisuus digitointiin ja tallentamiseen turvata myös muissa kulttuuriperintölaitoksissa kuin kunnan tai valtion ylläpitämissä kirjastoissa ja arkistoissa.
Keskustelua äänitteistä kirjastossa
Oodi jäi alusta alkaen ilman levyosastoa, ja nyt äänilevyt poistetaan useista sivukirjastoista
Vesa Sirén | Helsingin Sanomat 16.6.2021
2019
Pitkät jäähyväiset tallenteille
Juho Liukkonen | Kirjastolehti 5/2019, sivut 20–21
Musiikkikirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Pelttarin kommentti Juho Liukkosen toimittamassa jutussa, sivut 20–21. Kommentti on ote Pelttarin blogikirjoituksesta Levyjen tarjontaa ja kysyntää riittää, mutta ”kriisiä” vaan pukkaa (Musiikki kuuluu kaikille 24.9.2019).
Kirjastonhoitajat tyrmistyivät Espoon päätöksestä luopua cd-levyistä: ”Aika harkitsematon päätös”
Anna Takala | HS Espoo 25.11.2019 ja Ilta-Sanomat | 25.11.2019
Musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksen jäsen Ilari Reuhkala kommentoi Espoon kaupunginkirjaston äänitelinjauksia HS Espoon haastattelussa 25.11. Artikkeli julkaistiin saman päivänä Ilta-Sanomissa.
Haastattelu on jatkumoa Reuhkalan blogiartikkeliin Kohta Sellostakaan ei saa pihausta ulos (Melomaanikko 26.10.2019) ja Anna Takalan lehtiartikkeliin Erään aikakauden loppu: cd-levyt kannetaan varastoon Espoon kirjastoista (HS Espoo 23.10.2019).
* * * * * * * *
Levyjen tarjontaa ja kysyntää riittää, mutta ”kriisiä” vaan pukkaa
Tuomas Pelttari | Musiikki kuuluu kaikille 24.9.2019
Musiikkikirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Pelttari avasi blogitekstissä musiikkiäänitteiden runsasta kaupallista tarjontaa, ja arvioi Espoon kaupunginkirjaston johtoryhmän linjausta lopettaa musiikkiäänitteiden hankinta vuoden 2021 alusta.
Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin
Helsingin Sanomat 17.10.2018
Suomen musiikkikirjastoyhdistys kommentoi Vesa Sirénin lehtijuttua (Onko nolla levyä tarpeeksi? HS Kulttuuri 26.9.2018). Sirénin aiheena oli Helsingin Kirjasto 10:n äänitekokoelman siirtäminen keskustakirjasto Oodin sijasta Pasilan kirjastoon, mukana kirjaston asiakkaiden mielipiteitä. Pelttarin ja Järvilehdon allekirjoittama kommentti Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla printti- ja verkkolehdessä 17.10.2018.
* * * * * * * *
Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen lausunto Varastokirjaston yhdistymisestä Kansalliskirjastoon
15.1.2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.8.2017 työryhmän valmistelemaan hallituksen esityksen Varastokirjaston yhdistämisestä Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon siten, että yhdistyminen voi tapahtua 1.1.2019 alkaen.
Varastokirjaston mahdollinen yhdistyminen Kansalliskirjastoon tulisi arvioida olemassa oleva palveluinfra ohjenuorana. Uhkana on, että kaikkia kirjastosektoreita palveleva Varastokirjasto joutuisi muuton myötä karsimaan säilyttämisen arvoista aineistoa, jota kirjastot ovat Varastokirjastoon siirtäneet. Mikkeliin sijoittuvaan uudisrakennukseen muuttamiseen liittyen tulisi tehdä erilaisten vaihtoehtojen selkeää vertailua. Yhtenä vaihtoehtona olisi tarkasteltava nykyisen Varastokirjaston, sen toimivan logistiikan ja runsaan hyllytilan hyödyntäminen.
Yleisten kirjastojen musiikkipalvelut elävät murroskautta. Kun CD-äänitteiden aktiivisin aika on taittumassa, äänitelainauksen rinnalle kehitetään uusia toimintatapoja. Samalla äänitteitä pitää varastoida kansallisesti. Tätä kehitystä tukemaan tehtiin Musiikin varastointiselvitys 2017. Ilman kansallista varastointia olleen CD-formaatin varastointi on alkanut vuonna 2017. Varastointiselvityksen aikana kehitetyn menetelmän avulla Varastokirjastoon voidaan siirtää aineistoa niin, että sen metadata säilyy.
Selvityksen mukaan maakuntakirjastoina toimineissa kirjastoissa on 60 000 CD-levyä odottamassa siirtoa valtakunnalliseen varastointiin. Äänitteiden suuri määrä on otettava huomioon kun Varastokirjaston tulevaisuutta suunnitellaan. Eri kirjastosektorien asiakkaiden etu on, että aktiivista yhteistyötä Varastokirjaston kanssa kehitetään myös musiikkiaineistojen tarpeita ajatellen. Musiikkikirjastojen palvelukehityksen ja tilasuunnittelun osaksi tarvitaan aktiivista ja pysyvää Varastokirjaston palvelua.
Musiikkikirjastoyhdistys näkee monipuolisen asiakaspalvelun turvaamisen kannalta tärkeänä, että
-
Varastokirjastossa voidaan turvata musiikkiaineiston pysyvän varastoinnin jatkuvuus eri formaatteineen
-
musiikkiaineistojen varastointia pidetään tärkeänä myös Kansalliskirjaston alla toimivassa varastointiyksikössä
-
Varastokirjaston aineiston kaukolainaus toimii tulevaisuudessa yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin nytkin
-
kaukolainaus säilyy asiakkaalle maksuttomana palveluna
Kunnioittaen
Tuomas Pelttari
puheenjohtaja
Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry
Liitteet
Musiikin varastointiselvitys 2017
Musiikkia varastoon – alku valtakunnalliselle musiikkivarastoinnille
* * * * * * * *
Kannanotto RDA:n käyttöönotosta musiikin kuvailussa 11.3.2016
Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry:n hallitus on tehnyt päätöksen virallisesta kannastaan RDA:n käyttöönotosta musiikin kuvailun suhteen. Päätös virallisesta kannaotosta 11.3.2016:
Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry:n virallinen kanta RDA:n käyttöönottoon on se, että RDA-konversioiden valmistelussa tulee ottaa vakavasti huomioon kaikkien, myös yleisten kirjastojen, asiakastarpeet ja verkkopalvelut.
Monille musiikkikirjastotoimijalle näytti tulevan arvaamattomana ryppäänä tiedot RDA-kuvailun vaikutuksista musiikin kuvailuun. Viimeistään helmikuussa 2016 on käynyt selväksi, että pääesittäjän poistuminen määräävänä tekijätietona vaikuttaisi erityisesti yleisten kirjastojen asiakaspalveluun. Yleisten kirjastojen ilmaisemana huolenaiheena on erityisesti asiakkaille suunnatut verkkopalvelut, verkkokirjastojen ylläpito, tiedonhaku ja hakutulosten hallinta.
Musiikkikirjastoyhdistys pitää arvokkaana resurssina sitä, että yhdistyksen hallituksessa ovat edustettuna sekä erikoiskirjastot että tieteelliset ja yleiset kirjastot. Edustettuna on myös Luumu-ryhmä. Suomen musiikkikirjastoyhdistys käsittelee hallituksen kokouksissa RDA-kuulumisia keväästä 2016 lähtien säännöllisesti.
Kirjastot.fi:n Luumu-ryhmä-keskustelun RDA ja musiikki – Osa 1? vuorovaikutuksesta voi päätellä, että ajatustenvaihdolle on tarvetta. Musiikkikirjastoyhdistys edistää osaltaan tätä vaihtoa. Yksi yhdistyksen kevätseminaarin 29.4.2016 aiheista on kirjastojärjestelmät, ja niiden suhteen meneillään oleva murros. RDA:n mahdolliset edut ja solmukohdat liittyvät tähän suoraan. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää punnita erilaisia vaihtoehtoja yhdessä.
Tuomas Pelttari
puheenjohtaja
Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry
